Tervetuloa kokemaan henkilökohtainen palvelu.

OmaKanta on valtakunnallinen palvelu, josta jokainen näkee omat sosiaali- ja terveydenhuollon tietonsa. Syksyllä 2025 OmaKannasta julkaistiin käyttäjien toivoma OmaKanta-sovellus. Nyt sovelluksessa voi uusia reseptit, lukea mitä lääkäri tai hoitaja kirjasi vastaanotolla ja tarkastaa esimerkiksi verikokeiden tulokset.

OmaKannalla on kuukausittain yli miljoona käyttäjää, joista suurin osa asioi palvelussa puhelimella tai tabletilla. Sovelluksen voi ladata maksutta App Storesta tai Google Play kaupasta. Kaikki OmaKannan toiminnot eivät ole käytössä sovelluksessa. Niitä voi käyttää OmaKanta-verkkopalvelussa, jonne kirjaudutaan osoitteessa kanta.fi.  

Uusia toimintoja vuonna 2026

OmaKanta-sovellukseen tulee uusia toimintoja vaiheittain. Alkuvuodesta 2026 sovellus alkaa ilmoittaa uusista laboratoriotuloksista ja lääkärin kirjauksista. Lisäksi sovellus alkaa muistuttaa jäykkäkouristus- ja kurkkumätärokotteen tehosteesta 25-, 45- ja 65-vuotiaille.

- Sovelluksen teknologia mahdollistaa myös muiden muistutusten lähettämisen. Jatkossa sovellus voisi esimerkiksi muistuttaa kausi-influenssarokotteista, mutta asiasta ei ole tehty päätöstä kansallisella tasolla, kertoo Nessa Mehrabipour-Hyttinen, kehittämisen asiantuntija Kelan Kanta-palveluista.

OmaKanta-sovelluksen tarkoitus on varmistaa sujuva digiasiointi sosiaali- ja terveyspalveluissa maanlaajuisesti. Kelan Kanta-palvelut kehittää sovellusta sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lisäksi yhteistyössä myös muiden sidosryhmien, kuten hyvinvointialueiden, kanssa.

Arviolta viisi prosenttia ihmisistä potee persoonallisuushäiriötä, tuore tutkimuskatsaus osoittaa. Häiriöt ovat yleisempiä miehillä kuin naisilla ja usein potilaat myös menehtyvät muuta väestöä nuorempina. Tutkimuksessa analysoitiin 60 tutkimusta 28 eri maasta.

Analyysin tulokset julkaistiin Lancet Psychiatry -lehdessä, ja niiden perusteella persoonallisuushäiriöistä kärsii noin 4 prosenttia köyhien ja keskituloisten maiden ja 5 prosenttia varakkaiden maiden asukkaista.

Diagnoosin saaneet myös menehtyvät muuta väestöä nuorempina. Näissä tutkimuksissa persoonallisuushäiriötä potevien riski menehtyä seurannan aikana oli noin kaksinkertainen.

Persoonallisuushäiriöiden maailmanlaajuista yleisyyttä ei ole juurikaan selvitetty, vaikka niiden tiedetään olevan suhteellisen yleisiä ja rajoittavan monien elämää.

Analyysiin valittiin vuosina 1980–2024 tehtyjä tutkimuksia. Yleisyyttä koskeva osuus koostui 140 000 potilaan ja kuolleisuutta käsittelevä 390 000 potilaan tiedoista.

Raja persoonallisuushäiriön ja ns. normaalin käytöksen välillä on liukuva, mutta persoonallisuushäiriöstä voidaan puhua, kun potilaalle koituu haittaa elämän kaikilla osa-alueilla kuten kotona, töissä ja harrastuksissa.

Persoonallisuushäiriöt jaotellaan kolmeen ryhmään – ryhmä A (epäluuloinen, eristäytyvä, psykoosipiirteinen), ryhmä B (epäsosiaalinen, epävakaa, huomionhakuinen, narsistinen) ja ryhmä C (estynyt, riippuvainen, pakko-oireinen eli vaativa). Persoonallisuushäiriöitä hoidetaan psykoterapialla ja joskus myös lääkkeillä. Usein ihmiset eivät kuitenkaan tunnista omaa persoonallisuushäiriötään eivätkä näe tarvetta hoidolle.