Tervetuloa kokemaan henkilökohtainen palvelu.

Puiston, metsän tai muun viheralueen lähellä asuvat näyttäisivät säästyvän masennukselta ja ahdistuneisuudelta muita todennäköisemmin. Viheralueiden alhaisemmat ilmansaastetasot selittävät ainakin osan yhteydestä, brittiaineistoon perustuvat tulokset osoittavat.

Tutkimuksessa yli 400 000 brittiä seurattiin keskimäärin 12 vuotta, minkä aikana heistä 17 000 sairastui masennukseen ja 17 000 ahdistuneisuuteen.

Riski sairastua masennukseen oli 16 prosenttia ja ahdistuneisuuteen 14 prosenttia pienempi, jos osallistujan kodin lähellä oli metsiä tai muita vehreitä viheralueita. Yhteys oli voimakkain, jos viheralueita oli 300 metrin sisällä asuinpaikasta. Vertailukohtana olivat osallistujat, joiden kotien lähellä oli vähiten kasvillisuutta.

Viheralueiden läheisyydessä ilmansaastepitoisuudet olivat pienempiä, ja tämä selitti suuren osan viheralueiden, masennuksen ja ahdistuneisuuden yhteydestä, tutkijat havaitsivat.

Puistojen, viheralueiden ja luonnon terveyshyödyistä on saatu viitteitä monissa tutkimuksissa. Metsä ja viheralueet voivat muun muassa vähentää stressiä, parantaa mielialaa ja laskea sydämen sykettä. Viheralueiden lähellä asuvilla on myös vähemmän sydän- ja verisuonitauteja.

Tutkimus julkaistiin Nature Mental Health -lehdessä.

Ajatustyötä tai muuten aivoja haastavaa työtä tekevät saattavat säästyä muistisairauksilta muita todennäköisemmin, norjalaistutkimus osoittaa. Tutkimus julkaistiin Neurology-lehdessä.

Norjalaisten tulosten perusteella kognitiivisesti haastavaa työtä 30–60-vuotiaana tehneet sairastuivat muistisairauksiin yli 70-vuotiaana epätodennäköisemmin kuin samanikäiset, joiden ammatti oli aivoille vähemmän haastava.

Rutiininomaista fyysistä työtä tekevät sairastuivat muistin ja muiden kognitiivisten mielentoimintojen lievään heikentymään 70 prosenttia ja dementiaan 40 prosenttia todennäköisemmin kuin aivoja haastavaa työtä tekevät.

Samansuuntaisia tuloksia on saatu aiemminkin, mutta havainnot vahvistavat näyttöä entisestään. Tutkimukseen osallistui 7 000 norjalaista.

Suomessa on noin 200 000 henkilöä, joiden kognitiivinen toiminta eli tiedonkäsittely on lievästi heikentynyt. Lievää dementiaa potee puolestaan noin 100 000 ja melkein yhtä monella on pitemmälle edennyt dementia.

Suomessa on tänä vuonna raportoitu toistaiseksi yhteensä 121 hinkuyskätapausta, joista suurin osa Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla, kertoo Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos (THL). 

Määrä on hieman enemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna, mutta Suomen tilanne on hyvä verrattuna moneen Keski-Euroopan maahan. Esimerkiksi Hollannissa ja Tšekissä on kuluneen vuoden aikana todettu huomattava määrä hinkuyskätapauksia. Myös muissa Pohjoismaissa tapauksia on ollut selvästi enemmän kuin Suomessa.

- Varsinais-Suomen ja Uudenmaan tapaukset ovat olleet ainakin toistaiseksi melko pieniä rypäitä ja rajoittuneet pääosin koululuokkiin tai harrastejoukkueisiin. Lisäksi alueilla on todettu yksittäisiä tartuntoja myös muussa väestössä, mutta tällä hetkellä ei ole viitteitä taudin laajemmasta leviämisestä, sanoo THL:n tartuntatautilääkäri Santtu Heinonen.

Hinkuyskärokote kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan

Suomessa kaikki lapset ja nuoret aikuiset saavat hinkuyskärokotukset maksutta osana kansallista rokotusohjelmaa. Taudin ehkäisyn kannalta on tärkeää, että kaikki ottavat rokotusohjelman mukaiset rokotukset ajallaan. Muualla Euroopassa todettujen hinkuyskäepidemioiden vuoksi matkailijoiden on tärkeää huolehtia matkailijoiden rokotussuojasta, erityisesti jos matkustetaan pienten lasten kanssa.

Hinkuyskän rokotuskattavuus on Suomessa varsin hyvä. Nykyään käytössä olevan hinkuyskärokotteen teho bakteerin aiheuttamaa tautia vastaan on noin 80 prosenttia. Rokote suojaa imeväisikäisiä vauvoja tehokkaasti vakalta taudilta.

Hinkuyskä tarttuu pisaratartuntana

Hinkuyskä tarttuu pisaratartuntana. Taudin alkuvaiheessa se tarttuu hyvin herkästi, mutta tartuttavuus vähenee vähitellen. Taudin tyypillinen oire on nimensä mukaisesti sitkeä, puuskittainen yskä, joka voi kestää jopa kolme kuukautta. Erityisesti pienillä lapsilla yskä voi olla tikahduttavaa ja sisäänhengitys voi vaikeutua, jolloin kuuluu hinkuva ääni yskänpuuskan loppuvaiheessa.

Hinkuyskän taudinkulkua voidaan lievittää antibioottihoidolla, jos hoito päästään aloittamaan taudin alkuvaiheessa. Jos oireiden alusta on kulunut yli kuukausi, antibiootista ei ole enää hyötyä. Pikkulapset hoidetaan usein sairaalassa.

Hinkuyskä on erityisen vaarallinen alle kuuden kuukauden ikäisille rokottamattomille tai puuteellisesti rokotetuille pikkulapsille. Erityisen riskiryhmän muodostavat alle kolmen kuukauden ikäiset lapset, jotka eivät ole vielä ehtineet saada ensimmäistä hinkuyskärokoteannosta.

Melanoomaan jo kerran sairastuneen riski saada uusi kasvain on suurin vuoden sisällä alkuperäisen kasvaimen diagnosoinnista, mutta potilaan ikä ja sukupuoli vaikuttavat yhteyteen, norjalaistutkimus osoittaa.

Tutkimuksessa käytettiin kaikkien vuosina 2008–2020 melanoomaan sairastuneiden norjalaisten rekisteritietoja. Yli 18-vuotiaita potilaita tunnistettiin yhteensä 19 000.

Seurantatietojen perusteella uusi melanooma ilmaantui todennäköisimmin vuoden sisällä ensimmäisen kasvaimen toteamisesta, mutta riski oli koholla vielä vuosia myöhemminkin. Kaikkiaan kokonaan uusi melanooma syntyi kuitenkin vain 4 prosentille primaarimelanooman sairastaneista.

Kasvainten toteamisen välillä kului keskimäärin 37 kuukautta, jos potilas oli alle 40-vuotias, 18 kuukautta, jos potilas oli 50–59-vuotias ja 11 kuukautta, jos potilas oli yli 80-vuotias. Miehille toinen melanooma ilmaantui todennäköisemmin kuin naisille.

Tässä aineistossa alkuperäisen melanooman piirteet ja vaikeusaste eivät vaikuttaneet siihen, miten todennäköisesti potilaan uusi melanooma todettiin. Tutkijat suosittavatkin, että uusia kasvaimia etsittäisiin etenkin miehiltä ainakin kolmen vuoden ajan ensimmäisestä diagnoosista riippumatta alkuperäisen melanooman ominaisuuksista.

Suomessa todetaan vuosittain noin 1 700 uutta melanoomatapausta. Melanooma yleistyy jatkuvasti pääosin väestön ikääntymisen vuoksi. Riskiä suurentavat etenkin runsas aurinkoaltistus ja solariumin käyttö.

Tulokset julkaistiin JAMA Dermatology -lehdessä.